sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Rakot ne on laiskan kädessä

Huomenna istutamme 17 hedelmäpuuta, ilakoimme ennenaikaisesti. Monikko vaihtui yksiköksi, kun Mies päätti testata, miten kenkä ja laudanpätkä pysyvät jalkapohjassa 12-senttisen ruostuneen naulan avulla. Erittäin napakasti. Tässäpä oiva vinkki muistiin talven varalle, jos monot tuntuvat lipsuvan suksen päällä: reiän paikka on valmiiksi katsottu ja jäykkäkouristusrokotuskin uusittu.

Mies oli siis poissa pelistä, joten käärin hihat ja aloitin istutusmaratonin itsekseni. Lapioin maata kottikärryihin ja työnsin saalista tontin nurkalle. Mies kysyi vienosti, ovatko istutuskuopat varmasti tarpeeksi isot. Vastaukseni ei ollut niin vieno.

Kuskasin soraa, hiekkaa ja multaa, tökkäsin 17 puuta paikoilleen ja kiskoin kaivolta vettä niille juotavaksi. Sanomattakin on selvää, että kaivo on perinteistä mallia ilman minkäänlaista pumppua, joten urakan päätteeksi käsiä täplittivät iloisenpunaiset rakot.

Illalla ihan silmiä häiki, kun marttyyrin kruunu kimmelsi! Sisko tosin väitti, että kruunuun ei ole oikeutta sillä perusteella, että meillä ei ole savimaata, mutta on meillä vähän ja tuli mulle kummiskin ne rakot ja kuuma ja jano ja kaikkea.

Iltamyöhällä peurabuffetti oli valmis. Nyt löytyy kesä-, syys- ja talviomenapuita, kirsikkaa, luumua ja päärynää, joista sorkkajalat voivat valita mieleisensä. Viimeinen kuva on otettu vähän myöhemmin tänä keväänä, joten siinä näkyy muutama kirsikankukka.

11 kommenttia:

  1. No huh huh! teillä taitaa olla mahtavan iso tontti. Ja voisko se pumppu olla kätevä sinne kaivoon ;D

    VastaaPoista
  2. Minusta tuon selostuksen perusteella rakko on ahkeran kämmenessä 8-0
    Luulen Niinan lailla, että pumppu on tarpeen, jos vain raaskii investoida :-)

    VastaaPoista
  3. Auts, tuo naula jalassa, karmiva ajatus!
    Laitat sitten ajastaan puuron päälle tupla-annokset hilloa, mussutat silmät kiinni ja muistelet jo parantuneita rakkuloita ja kaikkea :)
    Hienoa, vain nainen pystyy tuohon!

    VastaaPoista
  4. Niina ja Mags, pumppuhan tietysti olisi kätevääkin kätevämpi. Ehkä jonain vuonna sitten... Tämä kesä mennään "heitä ämpäri ja veivaa" -tekniikalla.

    Vikki, kyllä se näin on, että herkuilla palkitseminen on vähintä, mitä ihminen voi itselleen istuttamisurakan jälkeen tehdä! :-)

    VastaaPoista
  5. Ai teidänkin pihalla kulkee kuoppatarkastaja. Ei ole kauhean sopiva yhdistelmä pohjalaisen naisen kanssa.

    Mutta nyt sä sait sen hedelmätarhan, josta jo muksuna haaveilit. Jos ei siis peurat syö taimia. Tai hirvet. Rusakot. Myyrät. Halla.

    VastaaPoista
  6. Trombi, raekuuro, salama. Lapset.

    Olispa mahtavaa, jos päästäis jonakin vuonna tekemään taas oman sadon omenamehua. :-)

    VastaaPoista
  7. Onpa sinne syntymässä ihanainen hedelmätarha!

    Pienoinen peuravaara tuossa on... Vanhempieni ja heidän naapuriensa hedelmäpuut on syöty monesti viimeistä oksaa myöten.. Peurat ovat läyneet napsimassa myös pihapiirin kukkasia parempiin suihin :)

    VastaaPoista
  8. Kiitos, Kati! Me rakennettiin tarhaan naruaita, joka toivottavasti pitää peurat ulkopuolella. Hirviähän ei sitten mikään pidättele.

    VastaaPoista
  9. kyllä kuule se sun kruunus oikiasti kiiltää nyt niin, jotta häikääsöö!

    ihana blogi ihanasta puutarhan alusta. Onneksi Jasu blogissaan vinkkasi tänne, niin pääsin lukemaan kaiken ennen kuin postauksia kertyy liikaa.

    Ja sun on pakko olla juuriltas etelä-pohjalainen! ???

    VastaaPoista
  10. Kiitos, Nanna! :-)Kruunun kimmellyksestä ei ole mitään iloa, jos kukaan ei sitä huomaa!

    Jaa että sen, mistä oon kotoosin, näköö nuan heleposti? :-D Perusjuuret menee K-P:lle, syvemmät juuret on E-P:n mullassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...joo, sen torellisen minän näköö! :D

      Poista