perjantai 2. toukokuuta 2014

Villiyrttimuistio

Method vuohenputkisto. Kyykkä-zeniä.

Listasin tähän muistilapun itselleni lähitienoillamme yleisistä villivihanneksista ja -yrteistä. Listani ei ole mitenkään tyhjentävä, vaan poimin mukaan itseäni kiinnostavia tietoja.

Jos tätä joku lukee, lienee syytä muistuttaa, että joistakin yrteistä voi tulla allergisia reaktioita, jotkut niistä eivät sovi esim. munuaisvikaisille, eikä rohdoksia tule keittää ilman perehtymistä niiden resepteihin.

Ahomansikka
- sellaisenaan, taikinoihin tai teenä
- flavonoideja, C-vitamiinia

Horsma
- nuoret versot parsan tapaan
- suolaisiin ruokiin ja makeisiin jälkiruokiin
- kiehauttamisen jälkeen voi pakastaa
- kuivattuna mausteena tai teeaineksena
- valkuaisaineita, karoteenia, C-vitamiinia

Isotakiainen
- syksyllä kerättyä juurta käytetään mustajuuren tapaan
- juuret lisäävät vastustuskykyä infektioita vastaan ja alentavat verensokeria
- lehdet rauhoittavat kutinaa
- antibakteerinen

Kataja
- mausteena, kuivattuna, säilöttynä
- yrttiteesekoituksiin
- lisää ruokahalua

Keto-orvokki
- alentaa kuumetta
- sisäisesti nautittuna ihottumien hoitoon, ulkoisesti haavojen hoitoon
- kuivattamista varten kerättävä aamuskasteen haihduttua ja kuivattava nopeasti
- kuivattuna säilytettävä ilmatiiviissä purkissa

Koivu
- hiirenkorvat esim. leivän päälle, salaattiin tai teehen
- aikuiset lehdet puhdistavat

Kuusi
- kerkät sellaisenaan tai salaatissa
- hauduke poistaa kevätväsymystä
- säilö pakastamalla heti keräämisen jälkeen
- testaa myös hunajaan säilöminen

Käenkaali / ketunleipä
- keittoihin ja salaatteihin
- keitteenä alentaa kuumetta
- sisältää oksaalihappoa, käytettävä varoen
- C-vitamiinia

Luhtalemmikki
- kukkivat versonlatvat sellaisenaan
- voimistava ja rauhoittava, "sisäisesti heikkoustiloihin"

Mesiangervo
- kukat ja versojen latvat
- vahva karvasmanteliaromi
- kuumeeseen, vilustumiseen
- yliannostus aiheuttaa pahoinvointia
- ei keitetä (osa vaikuttavista aineista häviää)

Mustaherukka
- lehdet aina ja kaikkeen, nam
- edistää ruoansulatusta, antireumaattinen
- marjoista voidaan valmistaa hyytelöä ilman keittämistä
- C- ja P-vitamiinia

Nokkonen
- käytä latvus
- kiehauta muutama minuutti
- voi myös kuivata, jolloin ei kiehautusta
- kalsiumia, magnesiumia, karoteenia, C-vitamiinia, piitä

Peltokanankaali
- lisää ruokahalua
- tuoreena salaatteihin tai pinaatin tapaan
- maku muistuttaa vesikrassia
- lehdissä runsaasti C-vitamiinia

Pietaryrtti
- terpeenikoostumus vaihtelee, käyttöä ei suositella omin päin
- kuivattuna kukkakimppuja käytetty kärpästen, sääskien, koiden, kirppujen ja luteiden torjuntaan

Piharatamo
- nuoret lehdet salaateissa tai pinaatin tapaan
- vanhemmat lehdet kasvisliemen pohjana
- tee tai siirappi helpottaa yskää
- pinnalta rikottu lehti laastariksi
- C-vitamiinia, beetakaroteenia, kalsiumia

Pihlaja
- silmuissa karvasmanteliaromia muutamana kevätpäivänä >  esim. vohvelitaikinaan
- marjat tuoreena, hilloina, kuivattuna
- kuivatut lehdet teehen
- C- ja A-vitamiineja, karotenoideja

Poimulehti
- käytä suppuiset lehdet
- sellaisenaan tai taikinoihin sekä pinaatin tapaan
- myös kuivattuna ja teeksi
- kiehauta ennen pakastamista
- auttaa poistamaan tulehduksia, helpottaa ripulia
- neljä kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa

Puna-apila
- kuivattuna vanilja-aromia
- lehdissä valkea kuvio (metsäaapilalta puuttuu)
- maku parhaimmillaan ennen kukintaa
- taikinoissa ym.
- lehtiä voi pakastaa kiehauttamisen jälkeen
- kukkia salaatissa tai teeksi
- kuivattuna mausteena mm. keitoissa
- vaikuttaa piristävästi
- valkuaisaineita, C-vitamiinia, flavonoideja

Siankärsämö
- sellaisenaan, maku muistuttaa rosmariinia
- voi pakastaa
- kuivaamisen jälkeen maustetta
- tuntuva ruoansulatusta edistävä vaikutus
- yliannostuksesta tulee huimausta ja päänsärkyä
- hivenaineita, seleeniä, C- ja E-vitamiinia

Suolaheinä
- suuresta määrästä voi saada myrkytyksen

Suopursu
- maustaa viinan
- käytetään humalan asemesta oluen maustamiseen
- liiallisesti käytettynä myrkyllinen
- keitevesi ulkoisesti käytettynä karkottaa syöpäläisiä eläimistä

Voikukka
- kukkanuppuja kapriksena tai friteerattuna
- sileälaitaiset lehdet sellaisenaan
- kiehautettuna voi pakastaa
- lehdissä A-, B-, C- ja D-vitamiinia, rautaa ja kaliumia

Vuohenputki
- kerää suppuisena
- sellaisenaan mm. salaateissa ja taikinoissa
- kiehautettuna voi pakastaa
- rautaa ja C-vitamiinia

Lähteenä käytin julkaisuja Suomen kansan terveyskasvit, Raija Kivinen: Viehäty villiyrteistä, Hyötykasviyhdistys: Pähkylä sekä äidin ja anopin perimätietoa.

Menkäämme ja kerätkäämme.

6 kommenttia:

  1. Ne on rikkaruohoja (paitsi kataja)! No okei, horsma on ihan hyvää ryöpättynä ja voin kanssa tarjottuna, ja huussin takaa poimittu nokkonen on täynnä makua (meidän pihasta poimittu ei maistu miltään). Joku väitti telkkarissa, että vesiheinä on mahtava lisä salaatteihin. No ei ole, vaan maistuu just siltä, miltä nimensäkin: vetiseltä heinältä.

    Kyllä minoon sitä mieltä, että jos rikkaruohot oikeasti maistuis hyvältä, niitä myytäis marketeissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä olis hyvä markkinarako. Luomuvesiheinä.

      Testaa pihlajansilmujen karvasmanteliaromi! Maustin niillä pullataikinan. Tuli hyvää!

      Poista
  2. Osaa olen kokeillutkin!
    Jännä miten monessa kasvissa on C-vitamiinia.
    Olen ostanut joskus kirjan jossa kerrotaan miten näistä luonnonkasveista voi tehdä kasvonaamioita ym. luonnonkosmetiikkaa. Pitääkin etsiä se kirja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
  3. (Yritetäänpä uudelleen selkokielellä...)

    Eikö! Erityisesti poimulehden C-vitamiinipitoisuus yllätti.

    Jään odottelemaan kuviasi luonnonkosmetiikka-ainesten poimintaretkiltä! :-)

    VastaaPoista
  4. Ihana muistio!
    Aina kevään tullen luonnonyrtti-innostus nousee minullakin, tulee käytettyä esim. kuusenkerkkiä, ainakin naposteltua niitä suoraan puusta jois ei muuta...

    Muutama yrttikirja on tullut hommattua, tietysti se Rautavaaran klassikko 'Mihin kasvimme kelpaavat' ja pari muutakin.

    VastaaPoista