Method vuohenputkisto. Kyykkä-zeniä.
Listasin tähän muistilapun itselleni lähitienoillamme yleisistä villivihanneksista ja -yrteistä. Listani ei ole mitenkään tyhjentävä, vaan poimin mukaan itseäni kiinnostavia tietoja.
Jos tätä joku lukee, lienee syytä muistuttaa, että joistakin yrteistä voi tulla allergisia reaktioita, jotkut niistä eivät sovi esim. munuaisvikaisille, eikä rohdoksia tule keittää ilman perehtymistä niiden resepteihin.
Ahomansikka
- sellaisenaan, taikinoihin tai teenä
- flavonoideja, C-vitamiinia
Horsma
- nuoret versot parsan tapaan
- suolaisiin ruokiin ja makeisiin jälkiruokiin
- kiehauttamisen jälkeen voi pakastaa
- kuivattuna mausteena tai teeaineksena
- valkuaisaineita, karoteenia, C-vitamiinia
Isotakiainen
- syksyllä kerättyä juurta käytetään mustajuuren tapaan
- juuret lisäävät vastustuskykyä infektioita vastaan ja alentavat verensokeria
- lehdet rauhoittavat kutinaa
- antibakteerinen
Kataja
- mausteena, kuivattuna, säilöttynä
- yrttiteesekoituksiin
- lisää ruokahalua
Keto-orvokki
- alentaa kuumetta
- sisäisesti nautittuna ihottumien hoitoon, ulkoisesti haavojen hoitoon
- kuivattamista varten kerättävä aamuskasteen haihduttua ja kuivattava nopeasti
- kuivattuna säilytettävä ilmatiiviissä purkissa
Koivu
- hiirenkorvat esim. leivän päälle, salaattiin tai teehen
- aikuiset lehdet puhdistavat
Kuusi
- kerkät sellaisenaan tai salaatissa
- hauduke poistaa kevätväsymystä
- säilö pakastamalla heti keräämisen jälkeen
- testaa myös hunajaan säilöminen
Käenkaali / ketunleipä
- keittoihin ja salaatteihin
- keitteenä alentaa kuumetta
- sisältää oksaalihappoa, käytettävä varoen
- C-vitamiinia
Luhtalemmikki
- kukkivat versonlatvat sellaisenaan
- voimistava ja rauhoittava, "sisäisesti heikkoustiloihin"
Mesiangervo
- kukat ja versojen latvat
- vahva karvasmanteliaromi
- kuumeeseen, vilustumiseen
- yliannostus aiheuttaa pahoinvointia
- ei keitetä (osa vaikuttavista aineista häviää)
Mustaherukka
- lehdet aina ja kaikkeen, nam
- edistää ruoansulatusta, antireumaattinen
- marjoista voidaan valmistaa hyytelöä ilman keittämistä
- C- ja P-vitamiinia
Nokkonen
- käytä latvus
- kiehauta muutama minuutti
- voi myös kuivata, jolloin ei kiehautusta
- kalsiumia, magnesiumia, karoteenia, C-vitamiinia, piitä
Peltokanankaali
- lisää ruokahalua
- tuoreena salaatteihin tai pinaatin tapaan
- maku muistuttaa vesikrassia
- lehdissä runsaasti C-vitamiinia
Pietaryrtti
- terpeenikoostumus vaihtelee, käyttöä ei suositella omin päin
- kuivattuna kukkakimppuja käytetty kärpästen, sääskien, koiden, kirppujen ja luteiden torjuntaan
Piharatamo
- nuoret lehdet salaateissa tai pinaatin tapaan
- vanhemmat lehdet kasvisliemen pohjana
- tee tai siirappi helpottaa yskää
- pinnalta rikottu lehti laastariksi
- C-vitamiinia, beetakaroteenia, kalsiumia
Pihlaja
- silmuissa karvasmanteliaromia muutamana kevätpäivänä > esim. vohvelitaikinaan
- marjat tuoreena, hilloina, kuivattuna
- kuivatut lehdet teehen
- C- ja A-vitamiineja, karotenoideja
Poimulehti
- käytä suppuiset lehdet
- sellaisenaan tai taikinoihin sekä pinaatin tapaan
- myös kuivattuna ja teeksi
- kiehauta ennen pakastamista
- auttaa poistamaan tulehduksia, helpottaa ripulia
- neljä kertaa enemmän C-vitamiinia kuin appelsiinissa
Puna-apila
- kuivattuna vanilja-aromia
- lehdissä valkea kuvio (metsäaapilalta puuttuu)
- maku parhaimmillaan ennen kukintaa
- taikinoissa ym.
- lehtiä voi pakastaa kiehauttamisen jälkeen
- kukkia salaatissa tai teeksi
- kuivattuna mausteena mm. keitoissa
- vaikuttaa piristävästi
- valkuaisaineita, C-vitamiinia, flavonoideja
Siankärsämö
- sellaisenaan, maku muistuttaa rosmariinia
- voi pakastaa
- kuivaamisen jälkeen maustetta
- tuntuva ruoansulatusta edistävä vaikutus
- yliannostuksesta tulee huimausta ja päänsärkyä
- hivenaineita, seleeniä, C- ja E-vitamiinia
Suolaheinä
- suuresta määrästä voi saada myrkytyksen
Suopursu
- maustaa viinan
- käytetään humalan asemesta oluen maustamiseen
- liiallisesti käytettynä myrkyllinen
- keitevesi ulkoisesti käytettynä karkottaa syöpäläisiä eläimistä
Voikukka
- kukkanuppuja kapriksena tai friteerattuna
- sileälaitaiset lehdet sellaisenaan
- kiehautettuna voi pakastaa
- lehdissä A-, B-, C- ja D-vitamiinia, rautaa ja kaliumia
Vuohenputki
- kerää suppuisena
- sellaisenaan mm. salaateissa ja taikinoissa
- kiehautettuna voi pakastaa
- rautaa ja C-vitamiinia
Lähteenä käytin julkaisuja Suomen kansan terveyskasvit, Raija Kivinen: Viehäty villiyrteistä, Hyötykasviyhdistys: Pähkylä sekä äidin ja anopin perimätietoa.
Menkäämme ja kerätkäämme.
Ne on rikkaruohoja (paitsi kataja)! No okei, horsma on ihan hyvää ryöpättynä ja voin kanssa tarjottuna, ja huussin takaa poimittu nokkonen on täynnä makua (meidän pihasta poimittu ei maistu miltään). Joku väitti telkkarissa, että vesiheinä on mahtava lisä salaatteihin. No ei ole, vaan maistuu just siltä, miltä nimensäkin: vetiseltä heinältä.
VastaaPoistaKyllä minoon sitä mieltä, että jos rikkaruohot oikeasti maistuis hyvältä, niitä myytäis marketeissa.
Siinä olis hyvä markkinarako. Luomuvesiheinä.
PoistaTestaa pihlajansilmujen karvasmanteliaromi! Maustin niillä pullataikinan. Tuli hyvää!
Osaa olen kokeillutkin!
VastaaPoistaJännä miten monessa kasvissa on C-vitamiinia.
Olen ostanut joskus kirjan jossa kerrotaan miten näistä luonnonkasveista voi tehdä kasvonaamioita ym. luonnonkosmetiikkaa. Pitääkin etsiä se kirja.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Poista(Yritetäänpä uudelleen selkokielellä...)
VastaaPoistaEikö! Erityisesti poimulehden C-vitamiinipitoisuus yllätti.
Jään odottelemaan kuviasi luonnonkosmetiikka-ainesten poimintaretkiltä! :-)
Ihana muistio!
VastaaPoistaAina kevään tullen luonnonyrtti-innostus nousee minullakin, tulee käytettyä esim. kuusenkerkkiä, ainakin naposteltua niitä suoraan puusta jois ei muuta...
Muutama yrttikirja on tullut hommattua, tietysti se Rautavaaran klassikko 'Mihin kasvimme kelpaavat' ja pari muutakin.