maanantai 3. helmikuuta 2014

Maailman helpoin pulla. Ja paras.

Kuvassa pullamalli nimeltä konsukiepre. (Kuka muistaa ruotsin tunnilta? Spotpa näyttää vähän eriltä.)

Vaikka ystäväni leikkaavat mieluummin korvansa irti kuin kuuntelevat minun leivontavinkkejäni, niin tässä tulee yleisön pyynnöstä (!) tuotekehittelyni, jota olen syöttänyt jopa fine dining -kokille. Joka kehui pullaa ja otti lisää. Oli hyvin kohtelias. Tai hyvä näyttelijä. Ehkä molempia. Oikein miellyttävä nuorimies.

Mitat ovat sinnepäin. Ei haittaa, vaikkei tule justiinsa tasamittaa jne., eikä tässä nysvätä mitään "sekoita kuivahiiva jauhoihin" -juttuja. Homma menee näin:

KORVAPUUSTIT

Hanki yleiskone ja nakkaa sen kulhoon:

2 pussia kuivahiivaa
2 dl muscovado-sokeria (reilumminkin saa olla)
175 g voita tai voin kaltaista tuotetta (vähemmänkin riittää)
1 tl suolaa
puoli putkiloa kardemummaa
ripaus vaniljasokeria

Anna koneen hoitaa hommat. Lisää:

5 dl lämmintä maitoa sekä
jauhoja (suurin osa vehnää, mukaan voi laittaa spelttiä tai täysjyvävehnää)

sen verran, että taikina irtoaa kulhon reunoista ja kieppuu löysästi vatkaimen ympärillä. Anna koneen vatkata kauan - sitä vartehan se on hankittu. Vatkaamaan.

Kohota liinan alla n. kaksinkertaiseksi. Vaikka taikina on löysää, se on niin rasvaista (nam), ettei mahdollista kaulinta yms. tarvitse jauhottaa. Leivo pullia ja voitele kananmunan sijaan näiden sekoituksella:

voisulaa tai voisulan kaltaista tuotetta
muscovadoa
vaniljasokeria
ripaus kanelia

Paista 225 asteessa n. 13 min. Vaikka ohje vie palstatilaa, niin tällä rasva- ja sokerimäärällä tulee takuupehmeää pullahöttöä ihan käden käänteessä. Jos ei tulisi, en tekisi.

Mikäli mahdolliset kertyvät kilot huolettavat häntä, niin kannattaa hankkia omakotitalo ja paljon kolattavaa, niin ei näy missään, vaikka istumatyöläinen olisi hän. 

5 kommenttia:

  1. Tää on kyllä maailman paras pullaresepti! Niin on mehevää höttöä, ja leipominenkin on helppoa, kun rasvaa on paljon. Taikinan voi oikeesti jättää löysäksi, kun rasva pitää huolen siitä, että kaulitseminen sujuu ilman tuskaa.
    Itse ripautin vielä sahramia mukaan, kun se vain on niin hyvää.
    Yleisö vois haluta lisää leivontaohjeita, kun esim. moussekakkujen sielunelämä on jotain ihan käsittämätöntä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, sahramia laittaisin kans, jos se löytyisi tuolta keittiöremontin seasta. Appelsiinin kuori on myös hyvä mauste tässä.

      Aika lähellä ollaan pulluuden ydintä!

      Poista
  2. Nythän on niin, että olen maailman huonoin pullanleipoja. Mutta sait mut innostumaan, tätä on pakko kokeilla :))

    kyllä kyllä, Kannatan Ullaa, lisää näitä tällaisia ohjeita! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan mahtavaa, jos innostuit kokeilemaan!

      Ruokakuvaus ei ole minua varten, eikä myöskään sellainen leivonta, jossa pitää nysvätä, joten vältän näitä herkkubloggauksia. Tämä oli poikkeus, kun ohje on testattu ja idioottivarmaksi havaittu! :-)

      Mutta jos joskus tulee eteen sellainen "sekoita, paista ja syö" -leipomus, niin sen voisin laittaa.

      t. nimimerkki "eilen juoksettui valkosuklaakuorrute"

      Poista
  3. Kyl-lä!
    Vaikka ite nautin myös pikku viilauksesta, monivaiheisista resepteistä ja näpertämisestä, ei rehellisen pullan voittanutta ole tullut vielä vastaan.
    Pulla on pulla, ja kaikessa yskinkertaisuudessaan täydellinen keksintö. Kun käytössä on rakastavat ja ronskit otteet (ja tarpeeksi voita) ei pulluuden ytimestä (loistava termi!) voi kovin paljon metsään mennä.

    VastaaPoista