Ääntä ja lämpöä

Aloimme taas lämmittää taloa ja iloinen tuli palaa vuoroin takassa, vuoroin puuhellassa ja leivinuunissa. Kesästä luopuminen raastaa. Pian on aika käpertyä sisäänpäin ja valmistautua kohtaamaan kuukausien pimeys, kylmyys ja äänettömyys.

Äänettömyys?

Joka ilta illallisella lasten sanainen arkku avautuu ammolleen ja tunnelma muuttuu dadaistiseksi.

Viisivuotias ilmoittaa, ettei aio isona ainakaan musikaaniksi (=muusikko) vaan astronautti-palomieheksi. Kolmivuotias haluaa vaihtaa nimensä Tessu-Päärynäksi ja opiskella isona huligaaniksi. Kuinka paljon maapallo painaa? Ihan hyvin meille voitaisiin ottaa papukaija tai hevonen. Miltä tuntuu olla aikuinen? Me kolataan sitten talvella lumet, niin teidän ei tarvitse. Mitä tarkoittaa ”ikuistaa”? Sopiikohan omenasorbetti omenapiirakan kanssa? Missä on rekka-auton tankkauskolo? Eikö satamiljardia ääretöntä ole enemmän kuin ääretön? Tuoko hammaskeiju mitään, jos vääntää hampaan väkisin irti ennen kuin se heiluu? Laskin tänään pää edellä liukumäestä. Kun on kerran kylmäkalle ja kuumakalle, niin miksei voi olla sopivakallea? Haluatteko kuulla, kun mä osaan laskea 1300:aan? Isi, mä annan sun ruoalle neljä pistettä. Miksen mä voi olla sammakko? Puhutaan murretta! Mihin avaruus loppuu?

Vähitellen iltaan sammuvat sekä lapset että takkatuli. Molempien lämpö jää leijumaan ympärille.