Sateisen edelliskesän, ylipitkän talven, tulvaisen kevään, ennätyskuivan kesän, jänisten ja peurojen jälkeen saattaa kestää koko joukko toveja, ennen kuin tämä terhakas, mikroskooppinen ex-omenapuu tuottaa siideriaineksia. Toistaiseksi omenakorimme eivät odota lähtökuopissa täyttämistään.
Onneksi peurat eivät sentään viistä talomme seiniä, jolloin torpan lähistöllä kasvavalla neljällä rautatienomenapuun taimella on alapihalla kasvaviin verrokkeihin nähden paremmat edellytykset tuottaa satoa. Ja ne tuottavat.
Kuvassa näkyvät aamuauringon valossa kylpevät omenat ovat liian kirpeitä sellaisenaan syötäväksi, mutta niistä tulee mitä parhainta omenapiirakkaa. Perusmuropohjan päälle omenaviipaleet, kanelia ja muscovadoa, ja uunin kautta pöytään.
Luulen että et olisi tarjonnut peuroille muruakaan vaikka ne kuinka surusilmäisinä olisivat siinä katselleet:)
VastaaPoistaKiva kun muistutit omenapiirakasta!
Todennäköisesti olisin mulkaissut niitä erittäin pahasti.
PoistaVeikkaanpa, että teilläkin tehdään kohta omenapiirakkaa!
Nam!
VastaaPoistaKerropas tällaiselle ei-foodielle, miten saan kivikovan (viime joulun aikaan hankitun) muscovadoni hyötykäyttöön, lekallako vaan?
Ensin petkelettä kehiin ja sitten lekalla päälle! Tai sitten raastamalla? Muscovado on kyllä ihan parasta. :-)
PoistaKiitos :-D ... lähtee työkaluja etsimään, koska kävi eilen omenavarkaissa...
PoistaToimisko muscovadon kanssa sama kun kivettyneelle fariinisokerille, tippa vetta paalle ja hetkeksi mikroon?
PoistaKiitos Limited Edition, tuota konstia olin kokeillut, ei toiminut... ;-)
PoistaMääkin tein omenapiirakkaa eilen, tällä ohjeella:
VastaaPoistahttp://laaxojnas.blogspot.fi/2013/05/raparperistruudeli-oi-miten-hyvaa-se.html
Oli hyvää!
Onneksi söin juuri kesäkurpitsasuklaakakkua. Muuten olisin luultavasti lusikoinut näyttöä tuota katsellessa.
VastaaPoista