perjantai 10. toukokuuta 2013

Talikko laulamaan

Mikä ihana päivä! Koivuissa oli vihreä aavistus, ja ensimmäisen kerran piiiiiitkän talven jälkeen tarkeni T-paidalla.

Lisäksi rannikkoseudulla ei tuullut yhtään! Tuosta tuulettomuudesta pitäisi palkita jotenkin: vaikka esim. jos kerää viisi leimaa kahdenkymmenen vuoden aikana, niin saisi kunnan vaakunalla koristellun pussilakanan puoleen hintaan. Taskukokoisen kunnanjohtajapatsaan puutarhaan. Mitä hyvänsä.

Talikko oli tanassa silkasta ilosta koko päivän. Käänsin kasvimaata ja löysin salvian, viinisuolaheinän, lipstikan, sitruunamelissan, rakuunan ja persiljan elossa (niitähän ei tapa talvi vaan peurat). Jossain lähitulevaisuudessa tasoitan vanhat kierrätyslaudat poluiksi kulkua helpottamaan (oheisessa kuvassa ne on vielä aseteltu huolettomasti maalaismaisen rustiikiksi).

Sain kaupan päälle naapurilta luvan hiipparoida hänen pellollaan ja nyhtää mukaani kassikaupalla viimevuotisia olkea. Mikä katteiden aatelia minulla onkaan tiedossa!

Illalla istutin perunat ja kylvin salaatit. Alkuyöstä peittelin ne hallaharsolla ja kannoin pari ylijäämäistä raudoitusverkkoa kasvimaan reunoille peuranpelotteeksi (you wish).

2 kommenttia:

  1. Mietin teitä ja teidän peuraystäviänne kun vahtasin Puutarhakeskiviikkoa. Siellä ahneita turpaeläimiä torjuttiin kamalanhajuiseen nesteeseen kastetuilla kukkasienen palasilla. Herkkä hajuaisti on kuulemma niiden akilleen kantapää.

    VastaaPoista
  2. Kuulemma saunasaippuassakin on samaa taikaa. Saisikohan niistä rakennettua aidan?

    VastaaPoista