sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Hyvää Makumaasta

Villasukkia, hervotonta naurua, natisevia tuoleja. Kiipeilyä, rahille nousemista, lauluesitys. Sukuhaudassa makaamista, mummon poikaystävän piilotettu mersu, kameraparkki. Avioliittoneuvoja, karsastusta, sensuroitu leipä. Toksiineja, pystyhuilu, nimellinen lammas. Maalarinteippejä, ympäristöpahveja ja hyvää aamua!

Meillä oli ilo ja kunnia viettää ilta, yö ja aamu aivan mahdottoman hauskassa joukossa, kun Suomen ruokabloggaajat -ryhmän jäseniä saapui meille illanviettoon. Makunystyrät lauloivat nyyttäreillä ylä-C:tä samalla kun saimme nauttia näiden ihanien, avointen, sydämellisten ja aivan käsittämättömien taitavien ruokafriikkien seurasta.

Tuhannet kiitokset kaikille teille läsnäolostanne ja aiheuttamistanne taivaallisista makuelämyksistä! Ja jos kenties saitte äsken jotain outoja viestejä tyyliin "asdfffffffffffffffffffffff" (ei kai se ehtinyt blogata sitä?), se johtui tuolille käsi näppäimistöllä nukahtaneesta Herramiehestä, jonka äsken talutin autaammille höyhensaarille. Eikä se edes herännyt siinä välissä.

Mitä me sitten söimme?

Chez Jasu
Kaikki äitini reseptit
Masutoaitemu
Sillä sipuli
Siskot kokkaa
Soppaa ja silmukoita
Soul Kitchen
Suolaa ja hunajaa

4 kommenttia:

  1. Mä en osaa sanoa muuta kuin suurkiitos, kun avasitte kotinne ovet meille pössööporukalle. Mikä emännöinti, mikä isännöinti! Vieläkin ihmettelen, miten keittiö voi olla tiptop tälläisten juhlien jälkeen. Teillä taitaa olla itsetyhjentyvät tasot....

    VastaaPoista
  2. Suurkiitos itsellesi! Huikea esitys sekä lautasella että rahilla! Ne lohiherkut oli aivan uskomattoman hyviä.

    Keittiö pysyy siistinä, kun vieraat tuo itse ruoat ja tarjoiluastiat! :-D Maailman vaivattomimmat juhlat, kun ei itse tartte muuta kuin lisätä vettä kannuun. :-)

    VastaaPoista
  3. Kiitoskiitoskiitos! Työviikonloppu sai juhlissa siivet alleen, vaikka väsy vähän vaivasikin sekä kemuissa että seuraavana päivänä töissä.

    Kasvihuonetta yritin tiirailla vielä autoa lumesta putsatessani, mutta ei näkynyt sitä eikä peuroja, blaah.

    VastaaPoista
  4. Toivottavasti huono ajokeli oli jo vähän helpottanut siinä vaiheessa iltaa! Tule uudestaan käymään, kun matkasi vie tänne etelään, niin näet kasvarin ihan aidosti! Oma peuranpyyntiväline mukaan!

    VastaaPoista