maanantai 18. helmikuuta 2013

Meillä. On. Lunta.

Oheinen kenguru kävi kavereineen meillä tammikuussa. Oikeassa alareunassa näkyvä tuija kasvaa kukkapenkissä. Etäisyyttä eläimeen on liian vähän.

Valtavat hanget ovat nyt ilmeisesti rajoittaneet sen kulkua, joten ihan päivittäinen vieras se ei tällä hetkellä ole. On meillä kuitenkin yksi jänis ja yksi kettu ja yksi sellainen pöllö, joka laulaa aamuyöstä "huu".

Tuli viikonloppu. Olisiko tehnyt mieli oikaista sohvalle, nostaa jalat ylös ja lukea kirjaa? Levähtää hetki ja kerätä voimia tulevaan viikkoon? Saahan sitä haaveilla.

Tämänkertaiseen lumen luontiin ei kola pystynyt, joten lumi oli siirrettävä lapiolla. Puoli taloa lapioitiin lumen alta seisaaltaan ja toinen puolikas polviltaan. Välillä täytyi lapiokin heittää hankeen ja kaivaa lunta käsin.

Tiluksillamme on lumivuoria. Jos kevät tulisikin, ei se niiden takaa näy.

4 kommenttia:

  1. Oi sinä ihana Lea - odotan tulevaa romaaniasi ;-)

    -En minäkään levännyt laakereillani viikonloppua, olin nii-iin innostavalla kansalaisopiston kurssilla, oon ihan poikki!

    VastaaPoista
  2. Kyllä vain, kirjan ideat muhivat päässä ja odottavat eläkepäiviä, jolloin ne ehtisi laittaa paperille... :-D

    Odotan, että kurssin inspiraatiot näkyvät kohta blogissasi. :-)

    VastaaPoista
  3. Arvon tässä tehdäkö lumityöt käsin ennen kuin parempi puolisko tulee kotiin vai odottaako, että se jaksaa yöpuhteena ajaa lumet koneella. Voi olla, että kallistun jälkimmäiseen, kun tuolla tupruttaa koko ajan.

    VastaaPoista
  4. Täytyy aloittaa siitä, että kaivaa lumenluontivälineet ensin lumesta.

    VastaaPoista