tiistai 9. heinäkuuta 2013

Danny ja nävertäjät



Kukko oli olewanansa joksikin pöyhkeä. Z. Topelius: Luonnonkirja

Siinä on syynsä, miksi tämä kuva on otettu verkon tältä puolen. Mamman pikku Danny on nimittäin löytänyt itsensä, identiteettinsä, kukkoutensa ja neljä Armia. Kanalaan ei ole enää muilla asiaa kuin minulla, armoitetulla ruoantuojalla. Mielelläni en silti jää sinne kameraa ropaamaan ja luulenpa, että kohta on pakko sanoa kukkoilijalle hyvää-päivää-kirvesvartta.

Kanoja pakoon puikkinut nuori kukko on kasvanut elämänsä keväästä kanalauman puolustajaksi. Tarmokkaasti se jakaa ruoan kanoille ja huolehtii, ettei yksikään mustarastas tule tiluksille koko kylän siitä kuulematta.

Herraskukkona se huolehtii, että ainakin neljä kanaa pääsee iltaisin orrelle, mutta sitten sen kärsivällisyys loppuu ja se rynnistää perässä tikkaille, ettei ainakaan jäisi viimeiseksi.

Siinä, missä talitintit sanovat nykyisin titityyn sijasta "tity", on myös Danny trendin aallonharjalla. Se sanoo "kukkokuu".

Näwertäjillä oli kaksi pitkää etuhammasta, joilla he kaswikunnasta näwertäwät enimmän ruokansa. Z. Topelius: Luonnonkirja

Pupulasta löytyy sen sijaan oikeita pehmoeläimiä, jotka ovat kesyyntyneet silitettäviksi. Kun ne kuulevat ihmisten ääniä, ne ryntäävät saman tien katsomaan, kuka on tulossa ja josko olisi herkkua tarjolla.

Jos nämä nävertäjät osaisivat puhua, niillä olisi suurin piirtein tällaista asiaa: "Mitä sinä teet? Mitä sinä nyt teet? Mitä teet seuraavaksi? Mitä sinulla on? Mihin aiot istua? Mitä teet? Mitä? Mitä? Mitä?"

Maailman uteliaimmat jäniseläimet rakastavat kaikkea uutta. Tein kahdesta suuresta ylijäämähalosta puputunnelin, joka sai saman tien suuren suosion. Jouduin keskelle pupuagilityä.

Kuvassa nävertäjä ottaa päiväunet tunnelissa.

9 kommenttia:

  1. Hirveän luottavaisia olivat he, vaikka 1 naukseri ja 1 habaneesi olivat heistä kovin kiinnostuneita. Herramies osasi tehdä tarpeeksi robustit verkot suojaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sainkin yhden mainion kuvan, jossa naukseri ja kukko ovat kumpikin venyneet kaulastansa toisiaan katsellessaan. :-)

      Poista
  2. On tosi kivaa lukea noiden eläimien touhuista! Joskus kun meillä on talo valmis ja aikaa puuhata navetan kimpussa, aion ottaa kesälampaita ja/tai -kanoja. On niistä sen verran iloa, vaikka kyllä hoitamistakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa! :-)

      Iloa on ehdottomasti enemmän kuin vaivaa. Ruoat, juomat ja tarhojen siivous päivittäin ei vie paljon aikaa. Eri asia tosin, jos saisi loisia tai tauteja eläinten riesaksi, mikä on sitten jo isompi juttu.

      Onnea talon rakennukseen!

      Poista
  3. En tiedä mitä sukua olette vuoksi ja luoteen mirkan kaa, mutta molempien teidän jutusteluita voisin lukea päivät pitkät, ja iltayötkin ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Mags! Kivaa, jos tästä naputtelusta on iloa, vaikka aika robustiahan tämä on.

      Meillä on Mirkan kanssa varmaankin saman merkkinen näppäimistö.

      Poista
  4. Tuosta asemastasi ruoantuojana, hyvinvoinninantajana ja armoitettuna siitähän pitäisi suorastaan nauttia ja unohtaa kaikki kirvesvarret :)
    Pupu on niin suloinen kun pupu vaan voi olla, eipä ihme että niitä halutaan söpöstelemään!

    VastaaPoista
  5. Nautintoa saa kyllä tiristää, kun lantaa luodessa kukko tiirailee pahalla silmällä! Entä kun se lakkaa pitämästä minua armoitettuna? :-o

    VastaaPoista