En tiennyt olevani kesän jäljiltä siinä kunnossa, että naamasta voi lukea peurojen, kauriiden ja hirvien syöneen kaikki sipulikukkani sekä ajatukseni kukkasipuleiden suolaisista kilohinnoista, mutta tällainen yllätyslahja ilahdutti aivan valtavasti.
Kuljetimme aarteet kotiin ja samalla mietin, millainen maankääntöurakka on edessä. Iso. Kun minä lapioin kuusen juuria, Herramies kärräsi multakärryjä ylämäkeen. Minä häntä siinä sitten muistuttamaan, että ottaa rauhallisesti, sitä ei olla enää ihan pakasta reväistyjä ja hän siinä sitten kysymään, vieläkö monta kuormaa saisi multaa rouvalle olla.
Myyrille ei mitään voi, mutta keväällä on parasta ottaa rautakanki kauniiseen käteen ja mennä apinan raivolla rakentamaan peura-aitauksia.
Vaan nyt, liljat, kasvatte kesällä oikein näteiksi, tai usutan liljakukot kimppuunne.
Huikeeta :-0 Ihana ylläri!
VastaaPoistaOi, ihanaa että tuollaisia ihmisiä sattuu kohdallesi!
VastaaPoistaMelkein piti ottaa nitro.
VastaaPoista:-) Kannatti sunnuntaikävellä!
VastaaPoista