keskiviikko 31. lokakuuta 2012

On aika muistaa pieniä ystäviä

Kun lumipeite tekee tuloaan ja ihmiset käpertyvät lämpimiin tupiinsa, on aika muistaa luonnon armoille jääviä pikku ystäviä. Talviruokinta tuottaa niille suunnatonta iloa.

Nyt joku siellä luulee, että tarkoitin pikkulintuja. En tietenkään. Minä puhuin myyristä.

Siispä tilasin kotiin kannettuna ison, vaaleanpunaisen paketin, joka sisälsi terveisiä Hollannista. Kukkasipuleita oli niin kätevä napsutella ostoskoriin verkkokaupassa, että päätin ilahduttaa faunaa upeilla viridiflorilla ja kaksivärisillä Hot Pantseilla (tulppaaneja). (Harmi, kun tällä kertaa ei ollut tarjolla Bleu Aimablea saati Marilynia. Hamstratkoon niitä omille myyrilleen, ken voi.)

Vaaleanpunainen paketti oli sellainen, jollainen pitäisi tulla joka naisen kotiovelle kerran viikossa. Ohraleipä iski siinä vaiheessa, kun nappasin lapion ja lähdin istuttamaan sipuleita.

Tulppaanipenkki näytti tältä:


Minä siinä sitten maata kääntämään ja verkkokauppoja manaamaan, mutta mitäpä en lemmikkimyyriemme eteen tekisi. Lopulta koko vaaleanpunaisen paketin anti oli istutettu ja myyrien talviruokinta-alue oli valmis.

Käykää pöytään, nököhampaat.

4 kommenttia:

  1. Hirveen nätti penkki :-D
    Meillä myyrät on jättäneet sipulikasvit rauhaan ja keskittyneet puiden ja pensaiden runkojen nakertamiseen.

    VastaaPoista
  2. ;-D Omissa muisteluksissani se menee juurikin noin! Paitsi ettei mulla ollu muuta kuin myyriä ruokapöydässä, mutta heitä sitten kosolti...

    VastaaPoista
  3. Vuokrataan pöllöperhe. Lopputalvesta tarjolla on herkkumarinoituja myyriä.

    VastaaPoista
  4. Päästäänkö me maistelemaan :) Edellisessä elämässäni ruokin myyriä juuri tuohon tapaan ja tässä elämässä olen yrittänyt pysytellä maanpäällisissä kasveissa, joten meillä on sitten varmaan pupupaistia. Siltä näyttivät omenapuunrungot tänä keväänä.

    VastaaPoista